

Fantasiasatu
Missä Anni Ankka nukkuu
1–3 v · 2–3 minLukijana Emil
Maatilalla oli ilta, ja Isla kantoi pientä koria navetalle.
Anni Ankka tepasteli hänen perässään.
”Kvaak, nyt mennään nukkumaan”, sanoi Anni Ankka.
Anni Ankka hyppäsi kanojen pesään.
”Kot kot, tämä on minun pesäni”, sanoi kana.
Anni Ankka oli istunut munan päälle.
”Hups, muna ei ole tyyny”, nauroi Isla.
Sitten Anni Ankka kömpi possun kaukaloon.
”Röh röh, täällä on minun puuroni”, sanoi possu.
Anni Ankan nokka oli ihan puurossa.
”Hups, puuro ei ole peitto”, nauroi Isla.
Sitten Anni Ankka kiipesi lampaan selkään.
”Mää mää, minä en ole sänky”, sanoi lammas.
Anni Ankka upposi pehmeään villaan.
”Hups, lammas ei ole patja”, nauroi Isla.
Sitten Anni Ankka istui lehmän heinäkasaan.
”Ammuu, tuo on minun iltapalani”, sanoi lehmä.
Lehmä alkoi syödä heinää Anni Ankan alta.
”Hups, iltapala ei ole sänky”, nauroi Isla.
Anni Ankka pudisti höyheniään.
”Kvaak, missä minun sänkyni sitten on?” kysyi Anni Ankka.
Isla mietti hetken ja hymyili.
Isla laittoi koriin pehmeää olkea.
Hän pani korin navetan lämpimään nurkkaan.
”Tässä on sinun oma sänkysi”, sanoi Isla.
Anni Ankka käpertyi koriin ja huokaisi.
”Kvaak, tämä ei ole muna eikä puuro”, sanoi Anni Ankka.
Kana kotkotti hiljaa, ja possu tuhisi.
Lammas ja lehmä painoivat silmänsä kiinni.
Navetassa tuli ihan hiljaista.
”Hyvää yötä, Isla”, sanoi Anni Ankka.
”Hyvää yötä”, sanoi Isla ja silitti Anni Ankan höyheniä.
Aamulla korissa oli muna, ja kana katsoi sitä hyvin tarkasti.
Sen pituinen se.




